Kirjoittanut auki ja sukuseuralle jakanut: Pirkko Johde
Sipilän Anna tuotiin emännäksi Kangasniemen taloon Virroille. Tämä on tapahtunut luultavasti puhemiehen välityksellä. Kangasniemi oli pinta-alaltaan suuri tila syrjäisellä paikalla huonon tien takana. Tilan oli sanut haltuunsa vanhin poika ja hänelle Anna tuli emännäksi. Annalla oli ensin vaikeuksia sopeutua talon elämään.
Manta (Amanda) tuli sisartaan Annaa tervehtimään ja onnittelemaan. Puuhakkaana tyttönä jäi auttamaan sisartaan. Suuressa talossa oli paljon työtä ja siihen Manta oli jo kodissaan Sipilässä tottunut. Kutonut kankaita ja tekipä jo seisenvuotiaana itselleen mekkokankaankin. Tosin se tuli niin kovaa, että mekko melkein itsekseen pysyi pystyssä. Kankaan kutomista oli Kangasniemessäkin.
Apua tultiin hakemaan naapureihinkin. Paikkakunnalla oli emännättömiä taloja, joihin Mantaa kovasti kosittiin. Sisko Anna touhusi Mantaa emännäksi vakavaraiseen taloon, vaan toisin kävi.
Kangasniemessä oli Matti, isännän veli ja häneen oli Manta jo ihastunut. Tämä ei ollut Annan mieleen. Seurustelu täytyi ensin salata. Joskus Matti piilotettiin patjan alle, ettei emäntä nähnyt. Manta ja Matti pitivät toisistaan ja kaikesta huolimatta menivät naimisiin. Saivat torpanpaikan Kangasnimestä. Veli vaati samat korvaukset kuin vieraaltakin, työtä piti käydä tekemässä talossa.
Matti rakensi kauniin asuinrakennuksen, pirtti ja kaksi kamaria. Pirtissä oli takka ja leivinuuni. Valoa tuli suurista ikkunoista, Seinät kalkittiin sisältä punertaviksi. Rakennus on vieläkin käytössä, osittain muutettuna ja korjattuna. Tosin ei suvulla.
Navettaan saatiin Kangasniemestä lehmä ja lammas. Tallissa oli hevonen. Pellonraivaus alkoi ja perhe kasvoi. Vanhin poika Jukka kuoli kuusivuotiaana leikissä saamiinsa vammoihin.
Tervanpolttoa tehtiin paljon, luultavasti yhteisestikin Kangasniemen kanssa. Tervaa kuljetettiin myyntiin Kristiinaan. Keitettiin myöskin ”potaskaa”. Se oli pesuaine, jota käytettiin pyykinpesuun. Tätä vietiin myöskin myyntiin. Matka oli pitkä ja vaivalloinen. Evästä piti olla mukana. Eväsvakka on vieläkin tallella.
Kangasniemeen oli joskus saatu karhunpentu. Se viihtyi aikansa hyvin lemmikkieläimenä. Pentu pääsi joskus kauppamatkalle kaupunkiin. Matkalla sille tuli hätä ja teki kasan potaska-astian kannen päälle. Tästä toruttiin ja pentu otti niin pahakseen, että kiipesi puuhun, eikä meinannut tulla alas vaikka kuinka houkuteltiin.
Matin ja Mantan talon nimeksi tuli Kangasaho, mikä myöskin tuli sukunimeksi.
Tämän on muistellut Helmi 84 vuotta
Sukuterveisin Helmi Vuolteenniemi, os Kangasaho
Helmi Vuolteenniemi s. 18.01.1895 Heikki Erkinpojan ja Judith Juhontyttären Amandan yhdeksäs lapsi.




